Kuukauden kuva |
|
|
Tammikuun alussa saatiin kauan kaivattu lumipeite. Joulukuun sateiden jälkeen Vihtijoki virtasi vuolaana lähes tulvakorkeuksissa.
Tämä kuva on otettu jouluaattona. Satoi vettä ja oli harmaata ja pimeää. Kameraan ei saa kuin pitkiä valotusaikoja, jotka tärähtävät varmasti. Täytyi siis heilauttaa kameraa hallitusti. Joku voisi luulla tätä maalaukseksi. ehkä se onkin, nimittäin kameralla maalattu.
Lähdin etsimään marraskuun kuvaa Vihtijärvellä sijaitsevalta Kakarlammelta. Taivas ei ollut aivan täysin pilvessä, joten sain pilvistä mukavan heijastuksen lammenpintaan. Kuihtuneet heinät ja alastomien rantakoivut luovat hiljaista loppusyksyn tunnelmaa.
Olin sumuisena päivänä kävelyllä Vihtijoen varrella. Enpä malttanut pysyä
pelkästään rannalla vaan piti myös hiukan kahlata joessa. Löysin puun oksan
joesta johon oli tarttunut syksyn lehtiä. Kameran asetin niin lähelle veden
pintaa, kuin mahdollista ja otin kuvan.
Olin kuvaamassa itse asiassa sieniä, kun hoksasin kielonmarjat. Samalla aurinko paljastui hetkeksi pilviverhon takaa ja muodosti varjot kielon lehdelle. Yksi kuva ja tilanne oli ohi.
Kuvasin tätä kuvauksellista sientä monesta eri kuvakulmasta. Lopulta hoksasin kokeilla pientä syväterävyysaluetta, joka nyt seuraa sienen lakin muotoa. Sanoisin, että tämä toimii.
Aamun hetkiä - valojen ja varjojen leikkiä päivänkakkaroiden lehdillä. Minimaalinen syväterävyys tuo kuvaan jännitettä. Tähänkin kuvaan tarvittiin herätys aamulla ennen kello neljää.
Kurjenmiekkojen kukinta alkoi lämpimien säiden johdosta yllättäen. Kukinta-aika oli myös lyhyt. Ennätin kuitenkin pariin otteeseen käydä kuvaamassa näitä, ehkä yksiä näyttävimpiä Suomessa esiintyviä luonnonvaraisia kukkia.
Käväisin Porkkalan niemellä pikaisesti yhtenä iltana. Niemi on säilynyt mukavan luonnontilaisena, ehkäpä venäläisten miehityksen ansiosta. Kuvassa valkoposkihanhet ovat matkalla iltaruokailulle rannan ruohikolle.
Kuva on otettu kovassa valossa vastavaloon. Kuvassa välittyy kuitenkin hienosti kevään tunnelma. Karkalin luonnonpuistossa Lohjanjärven rannalla jäät ovat juuri lähtemässä, leskenlehdet kukkivat rannalla ja ensimmäiset sitruunaperhoset ovat heränneet.
Kuvasin kotipihalla jääpalasia. Hyödyntämällä lyhyttä terävyysaluetta, löytää pienellä kameran siirroilla aina uusia näkymiä.
Hiihtelin pellon halki helmikuun pakkaspäivinä. Koivu kasvoi ojan pohjalla pienessä notkelmassa. Sain rajattua kuvan niin, ettei taustalle tullut muuta kuin valkoista lunta. Tästä ei voi paljoa enää valokuvaa enempää pelkistää.
Kuvauspäivät ovat olleet jälleen vähissä. Kuvassa koivu kotitien varrella mustavalkoiseksi muutettuna.
Öisessä metsässä on rauhallista ja hiljaista. Kuvassa on kuun valaisemaa maisemaa pieneltä suolta. Valotusaika on useita minuutteja. Talviseen yökuvaukseen tulee pukeutua hyvin. Tuona yönä pakkanen laski lähellä -30 astetta.
Marraskuussa en muista kiireistä johtuen ehtinyt liikkua luonnossa. Tyttären yksivuotiskuva piti kuitenkin ottaa.
Lokakuu 2010
Tälläkään kertaa ei tarvinnut lähteä kauas kuvaamaan. Komea kärpässieni löytyi aivan kotipihan lähistöltä. Sopivaa kuvakulmaa pohdin useasta suunnasta. Päädyin kuvaamaan hiukan yläviistosta, jotta kärpässienen punainen väri saadaan kuvaan mukaan yhdessä ympäristön kanssa.
Helteet päättyivät mahtaviin ukkosiin. Nappasin kuvan, kun ukkospilvet vyöryivät eteläisen Suomen ylle. Salamakuvia en tälläkään kertaa saanut.
Hellesäällä kaipaa viilennystä. Hakeuduinkin joen varteen kuvamaan. Alkuillan aurinko valaisi ulpukanlehdet mukavasti veden läpi. Tätä kuvaa varten täytyi kahlata jokeen polvia myöten.
Yleensä en käytä salamaa luontokuvissa. Tällä kertaa käytin kuvassa salamaa, jotta saisin pysäytettyä ampiaisten liikkeen. Salama oli sijoitettu oikealle alas muotoilemaan ampiaispesän muotoja. Välillä jouduin juoksemaan karkuun ampiaisten alettua pyöriä ympärilläni liian innokkaasti.
Vietin yhden illan Kauhanevalla pohjanmaalla huhtikuun puolivälissä. Pois
lähtiessäni auringon viimeiset säteet siivilöivät keväistä mäntymetsää.
Maaliskuussa oli vähän kuvauspäiviä hienoista ilmoista huolimatta. Kuvassa loppukuun sumuinen latomaisema Nurmijärven Lepsämästä.
Nokipannukahvit kirpeässä pakkassäässä. Voiko parempaa enää olla?
Puut ovat saaneet yllensä lumipuvut. Kaksi suurta haapaa, joita olen aiemminkin kuvannut, pääsivät pääosaan. Päivä oli harmaan pilvinen, joten kuva oli muutenkin lähes mustavalkoinen. Tein kuvasta täysin mustavalkoisen, mikä korostaa kuvan graafista sommittelua. Lumipyry Hiiskulassa Tapaninpäivänä. Lunta on kertynytkin yli tarpeiden.
Pieni ihme syntyi 18.11.2009. Luontokuva tämäkin?
Oli tuulinen syksyinen päivä. Pitkällä valotusajalla vastavaloon kuvatessa sain mielenkiintoisen efektin syksyisiin pihlajan lehtiin.
Syyskuu oli lämmin ja aurinkoinen. Vehnän tähkät ovat sadonkorjuu kunnossa.
Sateen jälkeen taivas selkeni ja samalla nosti pelloille voimakkaan sumun. Laskeva ilta-aurinko antaa mukavan lämpimän sävyn horsmien taustaksi.
Kuvasin kihokkia vastavaloon eräänä aamuna suolla. Tämä on ehkä hiukan tavanomainen kuva, mutta kihokki on aina yhtä mielenkiintoinen kuvattava vihreän ja punaisen värin luoman kontrastin johdosta.
Toivottavasti tässä on hieman erilainen näkemys virrasta. Pieni kameran
heilautus ja
Vihdoinkin kevät... Sinivuokot innostavat minut kuvaamaan joka kevät. Tällä kertaa löytyi uusi näkemys tavanomaiseen aiheeseen.
Kuvassa olevat kaksi suurta haapa ovat kuin kaksoset. Latvat kohoavat kohti tähtiä hakkuu aukean keskeltä. Lähdin eräänä tähtikirkkaana yönä varta vasten kuvaamaan näitä puita.
Helmikuu 2009
Pysyvämpi lumipeite saatiin Etelä-Suomeen vasta tammikuun puolivälissä. Pieni retki läheisen Vihtijoen varrelle tuotti tämän kuvan. Vihreät ruohot sulassa vedessä loivat mielestäni hienon kontrastin harmaan päivän lumiseen maisemaan. |
Tammikuu
2012 |
|
|
|